Havaintojeni mukaan yritykset ja niiden omistajat hakevat ideoita ja neuvoja enenevässä määrin pääoman sekä rahoituksen hankintaan. Haluamme Midventumissa myös vastata tähän tarpeeseen. Olemme ilolla myös saaneet huomata, kasvaneen kansainvälisen sijoittajakunnan kiinnostuksen lisäksi, kuinka markkinoilla on noussut esiin uusia pääomasijoittajia, jotka omalta osaltaan monipuolistavat ja täydentävät yrityksille tarjottavia rahoitusmahdollisuuksia. Kun yrityksen omistajien tahtotila kohtaa monipuolistuvat rahoitusmahdollisuudet, syntyy tällöin aiempaa paremmat edellytykset yhtiöiden kasvun rahoitukselle. Tarjonnan monipuolistuessa nousee esille kysymys, miten omistajat ja yritykset pystyvät hahmottamaan, mitkä ratkaisut ja sijoittajat olisivat sopivia juuri omalle tarpeelle?

Missä vaiheessa sijoittaja kannattaa ottaa mukaan

Pääomasijoittajat pystyvät tarjoamaan yhtiöille rahoitusta, jonka avulla voidaan toteuttaa merkittäviä investointeja sekä yrityskauppoja. Pääomasijoittajia harkitaan usein mukaan tukemaan yhtiön kasvua tilanteessa jolloin perinteinen pankkirahoitus ei yksinään mahdollista suunniteltua kasvustrategiaa eikä yhtiön nykyisellä omistajakunnalla ole enää mahdollisuutta lisätä omistajariskiä. Keskeistä on siis omistajien aito halu saada kumppani toteuttamaan yhtiön kehityspolkua.

Ennen sijoittajaneuvotteluiden aloittamista on hyvä huomioida, että pääomasijoittajan omistusosuus yhtiöstä muotoutuu sijoitettavan pääoman suhteessa yhtiön oman pääoman arvoon. Toimenpiteitä, jotka mahdollisesti lyhyellä aikavälillä heikentäisivät yhtiön arvoa, tulisi täten välttää ennen sijoittajaneuvotteluita. Esimerkkinä mainittakoon yhtiön mittakaavassa merkittävän uusinvestoinnin toteuttaminen aikataulullisesti siten, että investointiin kohdistuva rahoitusrasite on korkeimmillaan, mutta tavoiteltuja taloudellisia hyötyjä ei vielä kyetä toteuman valossa osoittamaan. Tätä ei pidä kuitenkaan ymmärtää siten, että normaalien sekä pitkäjänteiselle liiketoiminalle välttämättömien ylläpito- ja korvausinvestointien lykkääminen olisi omistajien edun mukaista sijoittajaneuvotteluihin valmistauduttaessa.

Edellä mainittu kokonaisuus huomioituna, pyrkimyksenä on tunnistaa optimaalinen ajankohta, jossa yrityksen johdon omat toimenpiteet eivät synnytä estettä pääomasijoittajan mukaan ottamiseen ja omistusosuuksista osana muuta kokonaisuutta voidaan päästä yhteisymmärrykseen neuvotteluissa.

Sijoittajien sekä yrityksen omistajien tavoitteiden kohtaaminen on avainasemassa sijoitukseen onnistumiseen

Pohjoismaisessa tarkastelussa markkinoilla on tällä hetkellä lähtökohdiltaan monenlaisia pääomasijoittajia, joiden sijoitusfilosofiat ovat hyvinkin poikkeavia toisistaan. Luonnollisena tavoitteena sijoittajilla on kuitenkin aina sijoituksensa arvonousu määrätyn sijoitusperiodin aikana. Sijoitusehdot vaihtelevat usein riippuen esimerkiksi onko kyseessä rahastotyyppinen sijoittaja vai sijoittaako sijoittaja varoja omasta taseestaan.

Avainkysymyksenä sijoittajan etsinnässä on ensin määrittää mitä minä omistajana haluan ja mitä valitun strategian toteuttaminen vaatii. Olenko omistajana tällä hetkellä kasvattamassa ja kehittämässä vai mieluummin etsimässä polkua irtautumiseen? Näiden peruskysymysten jälkeen on hyvä hahmottaa, hakeeko sijoittaja enemmistö- vai vähemmistöomistusta, mikä on sijoittajan tavoitteellinen sijoitusaika, mitkä mahdollisuudet sijoittajalla on tarjota jatkorahoitusta tarvittaessa ja mitä muuta sijoittaja voi tarjota yritykselle pääoman lisäksi. Tärkeässä roolissa pohdinnassa on myös mitä käytännössä tapahtuu tai pitäisi tapahtua, kun pääomasijoittajan sijoitusajanjakso lähenee loppuaan ja päättyy.

Rahastotyyppisten pääomasijoittajien optimisijoitusaika on noin 3-7 vuotta, jonka jälkeen heidän tavoitteena on myydä omistuksensa sijoituskohteesta. Omasta taseestaan varoja sijoittavat voivat hyvinkin sitoutua kehittämään sijoituskohteitaan myös pidemmäksi ajaksi, joskin myös heidänkin tavoitteenaan on jossain vaiheessa päästä irti sijoituksestaan. Maksimoidakseen sijoituksen tuoton, useimmiten sijoittajat suosivat irtaantumisvaihtoehtona yhtiön myyntiä kolmannelle osapuolelle, joko toiselle pääomasijoittajalle tai vaihtoehtoisesti teolliselle ostajalle. Omistuksesta irtautumismallit, missä yhtiön muut omistajat ostavat pääomasijoittajan ulos yhtiöstä tietyn sijoitusajan jälkeen, ovat myös mahdollisia. Tällöin riitatilanteiden välttämiseksi on hyvä sopia kauppahinnan muodostamisen malli sekä kaupparakenne jo sijoitusvaiheen dokumentoinnissa.

Tulevaisuuden sävelet selviksi molemmin puolin pöytää

Pääomasijoittajan ottaminen mukaan yhtiön omistajaksi on merkittävä virstapylväs yhtiön elinkaaressa. Yhteisen onnistuneen tarinan tekemiseksi kannattaa sijoittajan kanssa istua rauhassa alas ennen lopullisten kauppa- tai sijoitusasiakirjojen laatimista ja yhdessä miettiä yhteinen strategia, mitkä ovat omistajien tavoitteet, mitkä yhtiölle asetettavat tavoitteet ovat sijoituksen jälkeen ja miten asetetut tavoitteet käytännössä tullaan saavuttamaan. Myös muita avainkohtia on hyvä pohtia jo etukäteen kuten irtautumisvaiheen ajoitusta sekä mallia, mahdollisen jatkorahoituksen ehtoja ja miten yhteistyö sekä raportointi sijoittajan kanssa käytännössä on tarkoitus toteuttaa.

Kokemusteni valossa on tärkeää, että yrityksen omistajilla on jo ennen sijoittajaneuvottelujen aloittamista selvä tahtotila ja näkemys siitä, miksi ja mitä pääomasijoittajalta halutaan, sekä myös mihin vastavuoroisesti omistajina ollaan valmiita. Kun tämän lisäksi yhtiön ja sen nykyomistajien käytettävissä olevat panostukset on onnistuttu käyttämään osoitetun kannattavasti, mutta selvän kasvuloikan edellyttämiä pääomapanoksia ei ole käytettävissä, ovat edellytykset pääomasijoitukseen tähtäävälle keskustelulle olemassa. Me Midventumissa haluamme osaltamme saattaa yhteen yritykset ja niiden omistajat sopivaa kohdetta etsivän pääoman kanssa.