Mistä yritykseni saa rahoitusta ja mitä se vaatii? Mitä jos rahoitus ei järjestykään tutun pankin kanssa? Mikä on Private Debt? Nämä kysymykset ovat tuttuja ja ainakin jollain tasolla ajankohtaisia suurimmalle osalle yrityksiä, niiden johtoa ja omistajia. Itselläni on ollut jo yli 15 vuotta mahdollisuus olla mukana suunnittelemassa sekä hankkimassa yrityksille rahoituspaketteja ja siksi edellä olleiden kysymysten problematiikka on hyvinkin tuttua.

Finanssisektorin kiristyneen sääntelyn vaikutuksia yritysten rahoituksen hankintaan käsitellään säännöllisesti eri foorumeissa. En aio tässä käsitellä asiaa erityisemmin, vaan totean, että yrityksen kannalta on keskeistä nähdä rahoitus pitkäjänteisenä, strategisena kysymyksenä. Ratkaisut rakennetaan enenevässä määrin aiempaa laajemmasta, osin jopa epätyypillisten rahoitusratkaisujen kirjosta hyödyntäen aiempaa enemmän myös ulkopuolisten rahoitusasiantuntijoiden osaamista sekä kontaktiverkostoa.

Private DeBt täydentää ja tasapainottaa

Ratkaisunäkökulmasta nostan esiin yhden keskeisen, yrityksille suunnatun rahoitusmuodon - Private Debtin. Kysymyksessä on Euroopan tasolla merkittävästi viime vuosina kasvaneesta, suoraan yrityksille suunnatun rahoituksen muodosta. Tällä hetkellä voidaan puhua jopa jossain määrin Private Debt-boomista eurooppalaisella tasolla johtuen institutionaalisten sijoittajien vahvasta kiinnostuksesta kohdentaa pääomia sijoitettavaksi suoraan velkana yrityksiin. Tämä on erityisesti kiinnostavaa niille pienehköille ja keskisuurille yrityksille, joiden rahoitus on käytännössä ollut pelkästään ns. perinteisestä pankkirahoituksesta riippuvaista.

Kokonaistarkastelussa Private Debt täydentää sekä toisaalta riskinhallinnallisesti tasapainottaa yrityksen lainasalkkua. Rahoituksen käyttötarkoitus on hyvin identtinen pankkirahoituksen kanssa käyttöpääomarahoituksen tarpeesta alkaen. 
Merkityksellistä on, että Private Debt-järjestelyssä: 

  • laina-aika on perinteistä pankkirahoitusta pidempi ja lyhennysmuodoltaan kertalyhenteinen tai vähintään lyhennyksiltään vahvasti laina-ajan loppuun painottuva
  • lisäksi hyväksytään perinteiseen pankkirahoitukseen nähden korkeampi nettovelka-aste, joka puolestaan perustuu olennaisesti kunkin yrityksen kohdalla osoitettavissa olevan ja ennakoidun kassavirran analyysiin.

Volyymillisesti tarkasteltuna suurin osa eurooppalaisista Private Debt-järjestelyistä on ainakin rajatusti vakuudellisia, joskin tällä hetkellä ennakoidaan Unitranche-tyyppisen* rahoituksen kasvattavan osuuttaan, mikä osaltaan lisää joustavuutta vakuuksien osalta. Toinen merkittävä teema on kovenanttipolitiikka, jolla täydennetään itse rahoitussopimuksen ehtoja Private Debt-järjestelyissä. Vaikka suomalaisyhtiöiden näkökulmasta on todennäköisesti vielä matkaa Yhdysvalloista Eurooppaan tulleeseen Covenant lite -kovenanttirakenteeseen, on Private Debt -ratkaisuissa nähtävissä rahoittajien valmiudet yleiskattavien kovenanttien sijaan hakea kuhunkin tilanteeseen parhaiten soveltuva, hyvinkin tarkasti kohdennettu kovenanttirakenne.

Mihin Private Debt-tyyppistä rahoitusta loppujen lopuksi  tarvitaan? 

Mielestäni Private Debt on jo nyt monipuolistanut eurooppalaisten yhtiöiden rahoituksen hankintaa tarjoamalla aitoja ratkaisuvaihtoehtoja niihin yritysten rahoitustarpeisiin, joita ei enää osin myös kiristyneestä sääntelystä johtuen kyetä perinteisen pankkirahoituksen avulla täyttämään. Lisäksi näen Private Debtin aitona vaihtoehtona niille yrityksille, joilla ei vielä ole aitoa pääsyä joukkovelkakirjalainamarkkinoille.

Ilokseni olen havainnut myönteisiä merkkejä myös suomalaisen Private Debt-sektorin kehittymisestä. Tämä tuo osaltaan Private Debt-ratkaisut lähemmäksi aiempaa laajemmalle suomalaiselle yritysjoukolle. Tätä kautta se tuo myös kilpailukyvyn näkökulmasta yhteismitallisia vaihtoehtoja kokonaisrahoituksen rakentamiseen suhteessa muihin eurooppalaisiin kilpailijayrityksiin, joilla Private Debt on ollut osana monipuolista rahoitusrakennetta jo pidempään.

*Unitranche = velkainstrumentti, jossa yhdistyy perinteinen senior-luotto ja alisteinen luotto (Subordinated debt).